Energiatehokas talo säästää selvää rahaa. Uudet talot rakennetaan nykyisin jo niin energiatehokkaiksi, että enempää ei ole usein taloudellisesti järkevää tehdä. Mutta myös vanhan talon energiatehokkuuteen kannattaa panostaa – jo taloudellisista syistä, mutta ehdottomasti myös ilmaston vuoksi. Projektiin on parasta ryhtyä ammattilaisten avulla.
Helsingin sanomat kirjoitti artikkelissaan omakotitalon energiatehokkuuden parantamisesta. Lue tästä tiivistettynä, millaisia toimia voidaan tehdä, että vanha omakotitalo saadaan mahdollisimman energiatehokkaaksi.
Miksi vanhan omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen kannattaa?
- Lämmittäminen on kallista
- Kiinteistön arvo kohoaa
- Asumismukavuus nousee
- Se on ympäristöystävällisempää
Nykyisin energiatehokkuutta jo edellytetään, kun laajennus- tai korjaustöihin haetaan rakennuslupia.
Energiatehokkuuteen tähtäävän remontin suunnittelu
Ennen kuin remonttiin ryhdytään, on rakennukselle kannattavaa teettä kuntotarkastus. Energiasäästökartoituksessa rakennuksen energiansäästömahdollisuudet kirjataan ylös.
Tarkastuksessa selvitetään, mikä talolle on järkevää tehdä. Keinoja energiatehokkuuden parantamiseen ovat muun muassa:
- Lisäeristäminen
- Rakenteiden tiivistäminen
- Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen
- Lämmitysmuodon vaihtaminen
Seuraavana päätetään remonttien järjestys ja aikataulu.
Monet remontit vaativat rakennus- tai toimenpidelupia. Muista tarkastaa asia kunnan rakennusvalvonnasta, ennen kuin työt aloitetaan.
Eristeiden lisääminen
Hyvin eristetty talo kuluttaa vähemmän lämmitysenergiaa. Vanhoissa taloissa eristeet eivät vastaa nykyisiä rakennusmääräyksiä.
Yläpohjan villaeristeet
Talon yläpohjaa kannattaa eristää villalla. Nykyisin suositellaan noin 50 sentin eristevillaa omakotitalojen yläpohjaan, joka on monesti helpoin toteuttaa puhallusvillalla. Ahtaissa tiloissa eristystä voidaan lisätä polyuretaani-levyeristeillä.
Julkisivun lisäeristeet
Myös julkisivu kaipaa monesti lisäeristämistä, mikä voidaan tehdä julkisivuremontin yhteydessä. Myös ikkunat ja ovet voi samalla vaihtaa energiatehokkaammiksi. Puuverhoiltuun taloon villaeristettä julkisivuun voi lisätä kerralla noin 5–10 cm. Ennen eristämistä on selvitettävä rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen. Tiiliverhoiltua taloa voi eristää sisäpuolelta ohuilla eristyslevyillä.
Alapohjan eristeet
Alapohjan lisäeristystarpeen huomaa etenkin talvella, jos sisällä vetää ja lattiat tuntuvat viileiltä. Villasukkia tehokkaampi apu on talon alapohjan kunnostaminen. Alapohjaan voi asentaa tuulensuojalevyn tai korjata nykyisen levytyksen ongelmakohdat. Alapohjan lisäeristäminen voi tarkoittaa myös routaeristyksen uusimista, jolloin sokkeli- ja perustusrakenteiden sopivuus täytyy tarkastaa.
Ilmanvaihdon tarkistaminen
Ilmanvaihdon tarkistaminen on aina tärkeä osa vanhojen talojen tiivistämisprosessia. Remontin jälkeen korvausilma ei välttämättä löydä enää reittiä sisälle. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää asentaa korvausilmaventtiilit, kun eristyksiä lisätään.
Joskus myös huonekohtaisten ilmanvaihtolaitteiden asennus voi tulla kysymykseen. Esimerkiksi ikkunoita vaihtaessa voidaan valita ikkunat, joihin kuuluu tuloilmaventtiilit. Tuloilmaventtiilit voidaan asentaa ikkunoihin myös jälkikäteen.
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen
Talon lämmitykseen kuluu jopa yli puolet kodissa käytetystä energiasta. Siksi lämmitysjärjestelmän vaihtaminen vanhaan taloon voi olla toisinaan merkittävä ratkaisu, kun kuluja halutaan saada kuriin.
Lämmitysjärjestelmäremontteja tehdään etenkin öljylämmitteisiin taloihin, mutta nykyisin myös suorasähkölämmitystaloihin. LVI-suunnittelija suunnittelee lämmitysjärjestelmäremontin. Vaihtoehtoina voi olla maalämpö, lämpöpumppujärjestelmä, useita energiamuotoja yhdistelevä hybridilämmitysjärjestelmä tai aurinkosähköjärjestelmä.
Lämmitysjärjestelmän vaihdon sijaan energiatehokkuutta voidaan parantaa myös ilmalämpöpumpulla, jolla voidaan tuottaa noin kolmannes tarvitusta lämmitysenergiasta.
Lähde: Helsingin Sanomat
Kuva: Pixabay