Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa osoitettiin, että prosessoidun ja punaisen lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla tuotteilla takasi ruokavaliossa riittävän aminohappojen saannin eikä se vaikuttanut luuston aiheenvaihduntaan negatiivisesti.
– Punaisen ja prosessoidun lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle lisäämällä tilalle Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista. Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu, toteaa dosentti Suvi Itkonen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Papumies-tutkimuksessa 102 suomalaista miestä noudatti kuuden viikon ajan tutkimusruokavaliota.
- Ensimmäinen ryhmä söi 760 g punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Määrä vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta.
- Toinen ryhmä söi palkokasvi-, lähinnä herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka vastasivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi he söivät planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran punaista ja prosessoitua lihaa viikossa (200 g eli 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista).
Muuten tutkittavat noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan eivätkä he eivät saaneet syödä tutkimuselintarvikkeiden lisäksi muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja.
Tutkijat eivät havainneet luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja ruokavalioryhmien välillä. Myöskään kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet ryhmien välillä. Kalsiumin saanti oli nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta. Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaista molemmissa ryhmissä.
– Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää, toteaa Itkonen.
Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia ja myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.
– Tässä tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat maitotuotteita tavanomaisesti kuluttamansa määrän, joten heidän kalsiumin ja D-vitamiinin saantinsa ei muuttunut. Luuston terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi kyseisillä ravintoaineilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurtinkaltaiset valmisteet tai tarvittaessa ravintolisät, muistuttaa Itkonen.
Lähde: Helsingin yliopisto