Yli puolet (54 %) suomalaisista on vähentänyt ruokahävikkiä pienentääkseen omaa ympäristökuormitustaan. Noin puolet (52 %) on lisännyt myös jätemateriaalien kierrätystä. Lähes puolet (44 %) on vähentänyt myös kertakäyttöisten tuotteiden hankkimista. Muita yleisesti käytössä olevia ekotekoja ovat mm. lähituotannon suosiminen (36 %), uuden tavaran ostamisen vähentäminen (36 %), muovipakkausten käytön vähentäminen (30 %) sekä lihansyönnin vähentäminen (29 %). Vain pieni osa (6 %) ei ole tehnyt mitään ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Tulokset selviävät tekstiilipalveluyritys Lindströmin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Iäkkäämmät kierrättävät, nuoret ostavat vähemmän
Kyselytutkimuksen mukaan nuorilla ja iäkkäämmillä ovat osittain käytössä hiukan eri konstit ympäristökuormituksen pienentämisessä: iäkkäämmät keskittyvät perinteisempiin tekoihin, kuten kierrättämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen, kun taas nuorilla on käytössään myös uusia jakamistalouteen liittyviä konsteja.
Eniten ruokahävikin vähentämistä ovat lisänneet 60–69-vuotiaat, joista 60 prosenttia kertoo vähentäneensä sitä. Vähiten ruokahävikin vähentämistä ovat lisänneet alle 30-vuotiaat (40 %). Myös kierrätystä ovat lisänneet eniten 60–69-vuotiaat, joista yli 52 prosenttia kertoo lisänneensä kierrätysastettaan. Vähiten kierrätystä ovat lisänneet alle 30-vuotiaat (31 %).
”Kyselytutkimus ei välttämättä todista, että varttuneemmat kierrättäisivät enemmän tai heittäisivät ruokaa roskiin vähemmän kuin nuoret, sillä kyselyssä on kyse suhteellisesta muutoksesta. Nuoret saattavat olla niin innokkaita kierrättäjiä jo entuudestaan, että pientenkin parannusten tekeminen on vaikeaa. Tätä olisi mielenkiintoista selvittää lisää”, toteaa Lindströmin Suomen maajohtaja Pasi Saarinen.
Sen sijaan alle 30-vuotiaat ovat edelläkävijöitä muun muassa lihansyönnin vähentämisessä (heistä 33% on vähentänyt lihansyöntiä). He ovat myös vähentäneet uuden ostamista (35 %), lisänneet sellaisten tuotteiden hankkimista, joiden hiilijalanjälki on pienempi tai kompensoitu (22 %) ja lisänneet tuotteiden ostamisen sijaan tuotteiden vuokraamista tai yhteiskäyttöä (13 %).
Vuokraaminen on nousussa – nuoret hyödyntävät jakamistaloutta
”Kyselytutkimuksessa näkyy se, että iäkkäämmät satsaavat kierrätykseen, korjaamiseen ja pitkäikäiseen käyttöön, kun taas nuoret pyrkivät vahvemmin siihen, ettei alun perinkään hankita turhaa. Ja silloin kun hankitaan, se ostetaan käytettynä tai vuokrataan. Osittain kyse on varmasti taloudellisesta tilanteesta – mutta vanha viisaus on, että rahan säästö on myös ympäristön säästöä”, muistuttaa Saarinen.
Kyselytutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta myös, mitä he olisivat valmiita vuokraamaan ostamisen sijasta pienentääkseen ympäristökuormaansa. Selvästi suosituimpia vuokratarvikkeita olisivat harvemmin käytettävät kodinkoneet, kuten ikkunapesurit, sillä 48 prosenttia suomalaisista olisi valmis vuokraamaan sellaisia. Myös harvoin käytetyt harrastusvälineet (37 %) tai työkalut (37 %) voisivat ostamisen sijaan tehdä kauppansa vuokrattuina. Samoin urheiluvälineet (31 %), auto (30 %), harvemmin käytetyt tekstiilit, kuten juhlavaatteet (30 %) ja harvoin käytetyt astiat (30 %) kiinnostavat vuokrattuina.
”Esineiden, tavaroiden ja tekstiilienkin vuokraus on ekoteko, sillä maapallomme resurssit ovat rajalliset. Tavaran myyjällä on aina intressi pitää huoli siitä, että ihmisille luodaan esimerkiksi muodin kautta tarpeita hankkia uusinta uutta eikä näin ollen valitettavasti aina huolehdita tuotteiden laatuun ja kestävyyteenkään. Sen sijaan vuokraajalla on aina intressi tarjota tuotteita, jotka ovat kestäviä ja pitkäikäisiä”, Saarinen sanoo.
Eroa ikäryhmittäin löytyi myös tästä kysymyksestä, sillä nuoret olivat iäkkäämpiä ihmisiä valmiimpia vuokraamaan esimerkiksi kalliita muotivaatteita ja -asusteita (15 %), polkupyörän (23 %), retkeilyvarusteita (27 %), sesonkikoristeita (17 %) ja jopa sisustustekstiilejä (5 %) ja petivaatteita ja pyyhkeitä (4 %).
”Vaikka tekstiilien vuokraaminen on yrityksissä ja organisaatioissa jo arkipäivää esimerkiksi mattojen, työvaatteiden ja pyyhkeiden osalta, kuluttajien keskuudessa se on vielä varsin harvinaista. Mutta nuoret selvästi ajattelevat, mitä kaappiinsa ostavat – ja ostavat sen mieluusti käytettynä tai vuokraavat. Kaikkea ei tarvitse tai kannata omistaa”, vinkkaa Saarinen.
”On hienoa todeta se, että suomalaiset todella haluavat tehdä ekotekoja. Me annamme itsellemme vain tyydyttävän arvosanan ympäristöystävällisyydessä, mutta pyrimme parempaan pienillä ja isoilla valinnoilla. 59 prosenttia on valmis tekemään ostopäätöksiä ympäristöystävällisyyden perusteella – erityisesti nuoret ovat valmiita myös vaikka boikotteihin pitääkseen maapallomme puolta”, toteaa Saarinen.
Tutkimuksesta
Tutkimuksen teetti Lindström ja sen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18–65-vuotiasta työssäkäyvää väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kysely toteutettiin nettipaneelina, ja siihen vastasi 1014 henkilöä 14.6.–22.6.2022 välisenä aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
Lähde: Lindström Oy
Kuva: Unsplash