Kuumuus rasittaa varsinkin iäkkäitä – lue ohjeet selviämiseen helteessä

On ennustettu, että sää muuttuu helteiseksi. Lämpö ja auringon paiste kuuluvat olennaisena osana kesään. Auringolta on hyvä suojautua silloin, kun helle tuntuu tukalalta. Ikääntyessä janon tunne monesti heikkenee, vaikka nesteen tarve säilyy ennallaan. 

Auringolta suojautuminen, asunnon viilentäminen mahdollisuuksien mukaan sekä nesteen riittävä nauttiminen ovat kesän kuumuuden keskellä tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.  

– Vettä ja sokeroimattomia juomia on tärkeä nauttia riittävästi päivän aikana. Kivennäisvesissä on hiukan suolaa, joka voi auttaa suolatasapainon ylläpitämisessä, jos hikoilee paljon, toteaa vs. hoivajohtaja Miia Inna Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.  

Alkoholi, kahvi, energiajuomat ja limsat eivät sovi kuumuuteen yhtä hyvin kuin vesi, kivennäisvesi tai tee. Kuumaan säähän sopivaa ruokaa ovat salaatit, vihannekset ja muu kevyt ruoka. Kevyt ruoka tuntuukin usein paremmalta raskaan ja proteiinipitoisen sijaan. Päivän mittaan kannattaa syödä useampia pieniä annoksia. Jäätelöä ja marjoja on myös helppo nauttia kuumallakin säällä.  

Muistisairaat ja nesteenpoistolääkkeitä käyttävät erityisriskissä 

Keho tarvitsee vettä paitsi nestetasapainon ylläpitoon ja lämmönsäätelyyn, myös ravintoaineiden imeytymiseen ja ruoansulatukseen. Kuumalla säällä riittävästä juomisesta tulee huolehtia erityisen tarkkaan, jotta välttyy elimistön kuivumiselta ja lämpöuupumukselta. Kuumassa säässä hikoilu on tavallista runsaampaa, jolloin juomattomuus voi ilmetä elimistön kuivumisena. Tällöin kehoa uhkaavat neste- ja suolavajaus. Tilaa ei välttämättä aina itse edes huomaa. 

Kuumat jaksot ruuhkauttavat päivystyksiä ja tuovat lisäkiirettä ensihoitoon. Etenkin vanhukset ja perussairaat menevät tällöin helposti huonoon kuntoon.  
 
Iso osa suonensisäiseen nesteytykseen joutuneista olisi voinut vaikuttaa tilanteeseensa juomalla riittävästi vettä. 

–Helpoin ja kaikkein tärkein tapa tässä tilanteessa on yksinkertaisesti juoda nestettä, vaikka ei tuntisi janon tunnettakaan. Sopiva määrä on pari litraa nestettä päivässä, muistuttaa Inna. 

Suuri kuivumisen riski on etenkin muistisairailla, jotka eivät välttämättä muista juoda, eivätkä osaa seurata juomistaan tai osaa reagoida voinnin muutoksiin. Toinen riskiryhmä ovat nesteenpoistolääkkeitä sydämen vajaatoiminnan tai turvotusten vuoksi käyttävät iäkkäät ihmiset. 

Monella nesteenpoistolääkkeiden annokset ovat voineet aiempien sairaalahoitojen jäljiltä jäädä liian suuriksi ja johtaa kuivumiseen, kun nesteen saanti vähenee tai menetykset kuumuuden vuoksi lisääntyvät. 

– Varsinkin ikäihmisten täytyy kuumilla kesäkeleillä pitää huolta riittävästä juomisesta, mutta liiallisuuksiin ei tietenkään pidä mennä, toteaa Inna.  

Kuivuminen vie voimat ja aiheuttaa sekavuutta 

Ikäihmisellä kuivumisen merkkejä ovat yleiskunnon heikentyminen, väsymys ja voimattomuus. Tämä näyttäytyy lopulta niin, ettei iäkkäällä ole voimia lähteä itsenäisesti liikkeelle ja huolehtia päivittäisistä askareista. Silloin on tarve lääkärin arviolle ja usein myös suonensisäiselle nesteytykselle. 

– Kuivuminen voi näyttäytyä myös kaatumisina tai muistisairaalla potilaalla sekavuutena, kertoo hallintoylilääkäri Tuula Karhula. 

Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä puutetta hoitohenkilökunnasta ja tämä aiheuttaa helposti kiirettä ja jonoja päivystykseen. Olisi toivottavaa, että omaiset ja läheiset auttaisivat nesteytyksen ja sopivan ravinnon antamisessa omille läheisilleen ja itselleen.  

– Kiireinen tilanne ja jonot päivystyksessä kuormittavat sekä henkilökuntaa, että hoitoa odottavia potilaita. On senkin takia hyvä, jos ihmiset huolehtivat omasta ja läheistensä voinnista jo ennaltaehkäisevästi mahdollisimman hyvin, muistuttaa Karhula.  

– Näin vältetään myös itsessään rasittava mahdollinen jonotus päivystyksessä ja jaksetaan paremmin tulevat kuumat päivät.     

Pikaohjeet helteellä: 

Helteen terveyshaitoista löytyy tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta: Helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle – THL 

Lähde: Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Kuva: Pixabay