Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät ajalta 1.1.-30.9.2022. Kauppamäärät ovat laskenee selvästi niin rakennetuissa kuin rakentamattomissa tonteissa sekä metsä- ja peltokaupoissa.
Kiinteistökauppojen määrissä näkyy Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan alkuun sysäämä elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu, joka on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun. Kiinteistökauppojen lukumäärissä heijastuvat epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteensa.
− Lokakuun alkuun mennessä on tehty 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Vuodet 2020 ja 2021 olivat hyvin poikkeuksellisia vuosia kiinteistökaupassa. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan tällä hetkellä suunnilleen vuoden 2019 tasolla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Omakotitalokauppojen määrissä palattu pandemiaa edeltävälle tasolle
Asemakaava-alueet
Tänä vuonna tehtiin syyskuun loppuun mennessä 7 100 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on noin 17 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 182 500 €, joka on 2,5 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella. Alueellisia eroja kauppojen lukumäärissä sekä keskihinnoissa on merkittävästi.
− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 320 000 €. Hintataso on pysynyt vakaana kauppojen lukumäärien pudotuksesta huolimatta. Seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Varsinais-Suomessa, keskimäärin 215 000 €, ja kolmanneksi Pirkanmaalla, keskimäärin 207 000 €, Saari kertoo.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eli omalla tontilla olevat omakotitalokaupat eikä siten yhtiömuotoisia omistuksia eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Haja-asutusalueet
Tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä tehtiin 4 100 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, joka on 16,5 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 119 000 €, joka on 1 % vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana.
− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten pientaloista maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 240 000 €. Seuraavaksi eniten maksettiin haja-asutusalueen pientaloista Pirkanmaalla, 135 000 €. Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Varsinais-Suomesta omakotitalon haja-asutusalueelta sai keskihintaan 125 000 €, Saari sanoo.
Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen
Tämän vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tehtiin 2 200 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 26,5 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Lomamökkien mediaanihinta oli noin 97 000 €, joka on 1 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.
− Vapaa-ajanasuntojen kaupoissa näkyy selvimmin polttoaineiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa, Saari toteaa
− Kauppamäärät ovat tasaantuneet aikaisempien vuosien tasolle vuosien 2020 ja 2021 lomamökkien poikkeuksellisen vilkkaan ostojakson jälkeen.
Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla, keskimäärin noin 175 000 €. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 150 000 €, sekä Kanta-Hämeessä, noin 135 000 €.
Metsätilakauppojen määrässä laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua
Tämän vuoden yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena on tehty koko maassa noin 3 250 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 14 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Kauppojen määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2019. Edellisen kerran metsätilakauppojen määrät notkahtivat vuonna 2015. Eniten kauppoja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla noin 460 kappaletta, laskua viime vuodesta 10 %.
− Metsähehtaari on maksanut tänä vuonna keskimäärin noin 3 600 €. Nousua on 14 % viime vuoden keskihintaan nähden. Kalleinta metsä on ollut Uudellamaalla, noin 6 700 €/ha. Viimevuotiseen keskihintaan nousua on tullut 36 %. Halvimmalla metsähehtaarin on saanut Lapista vähän yli 1 300 eurolla. Keskihinnassa on nousua 21 % verrattuna viime vuoteen, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Peltokauppa väheni, mutta keskihinnassa pientä nousua
Lokakuun alkuun mennessä on tänä vuonna tehty koko maassa noin 480 edustavaa yli 2 hehtaarin puhdasta peltokauppaa. Se on 15 % vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Kauppamäärissä ollaan vuosien 2018 ja 2019 vauhdissa. Vilkkainta peltokauppa on ollut Etelä-Pohjanmaalla 84 kpl, laskua 22 %. Seuraavaksi eniten kauppoja on solmittu Pohjois-Pohjanmaalla, 56 kpl, ja Varsinais-Suomessa, 52 kpl.
− Tänä vuonna pellon mediaanihinta on ollut noin 9 000 €/ha ja keskihinta noussut 5 % suhteessa viime vuoden hintaan. Manner-Suomessa pelto on ollut kalleinta Varsinais-Suomessa, mediaanihinnan ollessa noin 12 000 €/ha. Ahvenanmaalla peltomaa on ollut vielä hintavampaa, 15 900 €/ha. Tosin lukuarvo perustuu vain kolmeen puhtaaseen peltokauppaan. Halvimmalla peltoa on voinut hankkia Lapissa, noin 2 100 €/ha, Ärölä sanoo.
Lähde ja kuva: Maanmittauslaitos