Lähipäivinä liikenne maanteillä ja junissa vilkastuu ihmisten suunnatessa vuodenvaihteen vapaillaan mökille ja sukulaisiin. Vapaa-ajan reittien turvallisuudessa on Suomessa kuitenkin suuria alueellisia eroja, sillä esimerkiksi pääväyläverkosta vasta osa on modernisoitu vastaamaan nykyisiä liikenteellisiä tarpeita.
Traficomin mukaan maanteiden pääväylillä on yhteensä 1 000 kilometrin matkalla liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen tai ympäristövaikutuksiin liittyviä puutteita.
Raskaiden kuljetusten osalta isoimmat puutteet ovat valtateillä 3, 4, 9, 12, 15 ja 25 sekä kantateillä 40 ja 50. Runsasta loma- ja mökkiliikennettä rekkojen seassa on esimerkiksi valtateillä 3, 4 ja 9. Moni lomalainen suuntaa myös Savoon, Kainuuseen tai pohjoisen hiihtokeskuksiin valtatietä 5, jolla on useita korjausta kaipaavia osuuksia.
Moni yhteysväli on jo saatukin turvalliseksi ja sujuvaksi. Tuoreita esimerkkejä ovat Hämeenkyrönväylä valtatiellä 3, Kirri–Tikkakoski-väli valtatiellä 4 sekä valtatie 5 välillä Mikkeli–Juva. Viime vuosina on nähty, että Suomessa on huippuosaamista väylien uudistamisessa nopeasti, vähin häiriöin ja budjetissa.
Suomalaisen joulutie on vaarallisempi kuin ruotsalaisen
Rekat, henkilöautot ja talvinen keli samoilla ajastaan jälkeen jääneillä teillä lisäävät joulumatkailun vaikeuskerrointa. Pahimmillaan kehno tie vammauttaa ja tappaa. Tiestöstään paremmin huolta pitäneeseen Ruotsiin verrattuna Suomessa sattuu liikenneonnettomuuksia 1,5-kertainen määrä.
”Liikennekulttuuri on meillä jo paljolti länsimaistunut, väyläverkko ei. Turvallisuushakuisille ruotsalaisillekin alkaisi sattua ja tapahtua, jos he liikkuisivat yhden talvikauden Suomen teillä”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Lähde: INFRA ry