Monia lääkkeitä käyttävien suomalaisten lääkitys voi olla hajallaan eri järjestelmissä ja eri hoitopaikoissa. Asiantuntijoiden mukaan tahaton virheellinen lääkkeiden käyttö on yleistynyt, ja pahimmillaan seuraukset voivat olla vakavia.
Suomessa puhutaan yhä enemmän lääkitysturvallisuudesta. Erityisesti iäkkäillä ja monia lääkkeitä käyttävillä ihmisillä kokonaisuus voi kasvaa vaikeasti hallittavaksi.
Vuonna 2023 yli viidesosa 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista käytti säännöllisesti vähintään kymmentä eri lääkettä Fimean tilastojen mukaan. Mitä enemmän lääkkeitä on käytössä, sitä suurempi riski on haitallisille yhteisvaikutuksille, päällekkäisyyksille ja virheelliselle käytölle.
Tieto voi hajota eri hoitopaikkoihin
Lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori Anna-Riia Holmström Helsingin yliopistosta arvioi, että lääkkeiden tahaton virhekäyttö on yleistynyt. Kyse voi olla esimerkiksi väärästä annoksesta, päällekkäisistä lääkeaineista tai siitä, että lääkitys jatkuu turhaan.
Yksi keskeinen syy on terveydenhuollon pirstaleisuus. Sama potilas voi asioida useissa eri hoitopaikoissa, ja lääkitystieto voi olla hajallaan eri potilastietojärjestelmissä. Tällöin kenelläkään ei välttämättä ole ajantasaista kokonaiskuvaa siitä, mitä lääkkeitä ihminen todella käyttää.
Apteekkarit törmäävät samaan ongelmaan käytännön työssä. Kun reseptejä uusitaan ilman riittävää kokonaisarviota, osa lääkkeistä voi jäädä päälle pidemmäksi aikaa kuin olisi tarkoitus.
Nämä ovat riskilääkkeitä
Fimea ylläpitää kansallista riskilääkeluokitusta. Riskilääkkeillä tarkoitetaan lääkkeitä, joiden käyttöön liittyvä virhe voi aiheuttaa potilaalle vakavia seurauksia.
Tyypillisiä riskilääkkeitä ovat esimerkiksi verenohennuslääkkeet ja insuliinit. Jos näiden lääkkeiden annostuksessa tai käytössä tapahtuu virhe, seuraukset voivat olla vakavia.
Myös itsehoitolääkkeisiin liittyy riskejä. Esimerkiksi verenohennuslääkettä käyttävälle tavallinen tulehduskipulääke voi olla vaarallinen yhdistelmä ja lisätä vakavien verenvuotojen riskiä.
Lääkkeen haittaa voidaan vahingossa hoitaa uudella lääkkeellä
Yksi ongelmallinen tilanne syntyy, jos lääkkeen aiheuttama haittavaikutus tulkitaan uudeksi oireeksi. Tällöin oireeseen voidaan määrätä uusi lääke, vaikka todellinen ratkaisu olisi alkuperäisen lääkityksen arviointi.
Näin voi syntyä lääkekierre, jossa lääkkeitä kertyy lisää ilman, että kokonaisuutta tarkastellaan kunnolla. Iäkkäillä riski korostuu, sillä elimistön vanheneminen lisää herkkyyttä monien lääkeaineiden vaikutuksille.
Ajantasainen lääkityslista voi ehkäistä virheitä
Asiantuntijoiden mukaan jokaisella paljon lääkkeitä käyttävällä pitäisi olla ajantasainen lääkityslista. Se kannattaa pitää mukana esimerkiksi lääkärissä, apteekissa ja hoitopaikan vaihtuessa.
Lista auttaa hahmottamaan, mitä lääkkeitä käytetään, millä annoksella ja miksi. Se helpottaa myös keskustelua apteekissa, jos potilas pohtii itsehoitolääkkeen, ravintolisän tai uuden lääkkeen sopivuutta nykyiseen lääkitykseen.
Reseptilääkettä ei pidä lopettaa tai annostusta muuttaa omin päin. Jos lääke herättää huolta tai oma vointi muuttuu, asiasta kannattaa keskustella lääkärin tai apteekin ammattilaisen kanssa.
Parannus on tulossa
Tilannetta on tarkoitus helpottaa valtakunnallisella Kanta-lääkityslistalla, joka on tulossa käyttöön vaiheittain viimeistään lokakuuhun 2027 mennessä.
Sen tavoitteena on koota lääkitystiedot yhteen paikkaan, jolloin potilas itse ja häntä hoitavat ammattilaiset näkevät ajantasaisemman kokonaiskuvan lääkityksestä.
Asiantuntijoiden mukaan tämä voi vähentää tiedon pirstaloitumista ja parantaa lääkitysturvallisuutta etenkin paljon lääkkeitä käyttävillä.
Lähde: Iltalehti