Kolesterolilääkkeitä käyttää Suomessa suuri joukko ihmisiä, mutta liian moni jää ilman kunnollista seurantaa. Sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholmin mukaan kyse on vakavasta ongelmasta, jossa potilaat jäävät liikaa oman onnensa nojaan.
Bergholmin mukaan Suomessa on paljon ihmisiä, joilla kolesterolilääkitys on jäänyt lyhyen käytön jälkeen taka-alalle tai joiden reseptejä uusitaan vuodesta toiseen ilman, että arvoja seurataan kunnolla. Hänen mukaansa kyse ei ole ensisijaisesti potilaiden välinpitämättömyydestä, vaan järjestelmän puutteista.
Hän sanoo hoitaneensa uransa aikana tuhansia potilaita statiineilla, eikä ole nähnyt tilanteita, joissa lääkitys ei toimisi lainkaan. Sen sijaan vastaan on tullut lukuisia tapauksia, joissa kolesteroliarvot eivät ole laskeneet siksi, ettei lääkettä ole käytetty ohjeiden mukaan.
Potilaita ei kutsuta kontrolliin
Bergholm pitää erityisen ongelmallisena sitä, ettei terveydenhuoltojärjestelmä kutsu potilaita säännöllisiin kontrolleihin. Hänen mukaansa Suomessa puuttuvat selkeät ja yhtenäiset hoitopolut, ja jopa sydäninfarktin saanut potilas voi jäädä ilman laboratorioseurantaa sen jälkeen, kun hänet on kirjattu ulos erikoissairaanhoidosta.
Bergholm ihmettelee, miksei potilas saa edes viestiä, jossa muistutettaisiin kontrollista. Hänen mukaansa lainsäädäntöä tulkitaan hyvinvointialueilla niin tiukasti, ettei ihmisiä käytännössä voida kutsua laboratorioon tai seurantaan henkilötietojen perusteella.
Hänen mielestään tilanne on surullinen. Bergholm on mukana Suomen Kardiologisessa Seurassa, joka pyrkii saamaan lainsäädäntöön muutoksia.
Kolmasosa infarktipotilaista ilman laboratoriokokeita
Bergholm viittaa tilastoihin, joiden mukaan noin kolmasosa sydäninfarktin saaneista ei ole käynyt lainkaan laboratoriokokeissa puolen vuoden kuluessa infarktista. Samalla tiedetään, että LDL-kolesteroli on tavoitetasossa selvästi alle puolella infarktin sairastaneista.
Hänen mukaansa yli puolet potilaista tarvitsisi ehdottomasti kolesterolilääkityksen tehostamista.
Bergholmin mukaan myös perusterveydenhuollossa moni käyttää samaa lääkitystä vuosia ilman seurantaa. Reseptit uusitaan, mutta kukaan ei välttämättä tarkista, ovatko arvot enää kunnossa tai pitäisikö hoitoa muuttaa.
Halpa lääke, mutta hoitopolku ontuu
Kolesterolilääkitys on Bergholmin mukaan tehokas ja edullinen tapa pienentää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä. Hän muistuttaa, että yksi statiiniannos maksaa vain noin kolme senttiä.
Erityisen tärkeää lääkitys on hänen mukaansa silloin, jos potilas on jo saanut sydäninfarktin. Maksimaalinen suoja saavutetaan, kun LDL-kolesteroli saadaan alle 1,4 mmol/l.
Bergholm kertoo, että hänen omista potilaistaan yli 80 prosentilla LDL on alle tämän rajan, koska he ovat säännöllisessä hoidossa.
Statiineissa on vaihtoehtoja
Kun LDL-kolesteroli on koholla, hoito aloitetaan tavallisesti statiinilla. Suomessa yleisimmin käytetään atorvastatiinia tai rosuvastatiinia. Bergholmin mukaan rosuvastatiini on statiineista tehokkain, kun taas pravastatiinia kokeillaan usein silloin, jos potilas saa muista valmisteista haittoja.
Hän muistuttaa, etteivät kaikki statiinit sovi kaikille samalla tavalla. Jos yhdestä lääkkeestä tulee lihas- tai nivelkipuja, toinen valmiste voi silti sopia hyvin.
Jos statiinit eivät sovi lainkaan, vaihtoehtoina voidaan käyttää etsetimibiä tai pistettäviä kolesterolilääkkeitä.
Yhdistelmälääkitys auttaa monia
Bergholmin mukaan moni hyötyy statiinin ja etsetimibin yhdistelmästä. Hänen mukaansa etsetimibi tuo keskimäärin noin 25 prosentin lisähyödyn, kun taas pelkkä statiiniannoksen nostaminen ei lisää vaikutusta samassa suhteessa.
Hän sanoo, että suuri osa potilaista pääsee tavoitetasoon juuri yhdistelmälääkityksen avulla. Kun lääkkeitä käytetään oikein, 80–90 prosenttia potilaista voi päästä alle 1,4 mmol/l LDL-arvoon.
Moni pelkää lääkkeen haittoja turhaan
Bergholmin vastaanotolla sivuvaikutuksista kysytään usein. Hänen mukaansa noin joka kolmas potilas pohtii statiinien haittoja, ja osa ei haluaisi aloittaa lääkitystä lainkaan, koska on kuullut negatiivisia kokemuksia tuttavilta tai sukulaisilta.
Hän kuitenkin korostaa, että vain pienelle osalle tulee statiineista oikeasti lihaskipuja. Usein kivut johtuvat aivan muista syistä kuin lääkityksestä.
Toinen yleinen väärinkäsitys liittyy siihen, että statiineja pidetään vain lyhyenä kuurina. Bergholm muistuttaa, että kyse on yleensä elinikäisestä lääkityksestä. Jos lääkitys lopetetaan, kolesteroliarvot palaavat lähtötasolle muutamassa kuukaudessa.
Oikea annos tuo tuloksia nopeasti
Bergholmin mukaan useimmat potilaat saavuttavat erittäin hyviä tuloksia noin puolessa vuodessa, kun oikea lääke ja annostus löytyvät. Jos lääkitystä tehostetaan, arvot tarkistetaan yleensä noin kahden kuukauden kuluttua.
Hän muistuttaa, että jos mitään ei tehdä, LDL pysyy samalla tasolla ja myös riskit säilyvät ennallaan. Pienikin rosuvastatiiniannos voi hänen mukaansa puolittaa arvot, ja tarvittaessa etsetimibi tuo lisää apua.
Bergholmin viesti on selvä: toimiva lääkehoito kyllä löytyy useimmille, mutta ilman järjestelmällistä seurantaa moni jää liian helposti ilman parasta mahdollista hoitoa.
Lähde: IS