Eläketurvakeskuksen tuoreet pitkän aikavälin laskelmat näyttävät, miten suomalaisten eläkkeiden arvioidaan kehittyvän tulevina vuosikymmeninä. Samalla luvut paljastavat, millaisella eläkkeellä kuuluu eläkkeensaajien ylimpään kymmenykseen nyt ja tulevaisuudessa.
Suomalaisten eläkkeet ovat nousemassa pitkällä aikavälillä, mutta samalla erot eläkkeensaajien välillä voivat kasvaa jonkin verran.
Eläketurvakeskuksen uusien laskelmien mukaan mediaaniomaeläke on tänä vuonna hieman yli 1 700 euroa kuukaudessa. Omaeläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jossa ei ole mukana perhe-eläkettä.
Ylimpään kymmeneen prosenttiin eläkkeensaajista yltää tänä vuonna noin 3 300 euron kuukausieläkkeellä. Luku kertoo, kuinka suuri ero tavallisen keskivertoeläkkeen ja suurimpien eläkkeiden välillä jo nyt on.
Eläkkeiden ostovoimaa verrataan vuoden 2025 rahassa
Eläketurvakeskuksen laskelmissa tulevaisuuden summat on muutettu vuoden 2025 rahanarvoon. Tämä on tärkeää, sillä vuosikymmenten päästä eläkkeet ovat nimellisesti todennäköisesti suurempia inflaation vuoksi.
Vuoteen 2060 mennessä mediaanieläkkeen arvioidaan nousevan vajaaseen 2 200 euroon nykyrahassa. Samaan aikaan ylimpään kymmeneen prosenttiin yltävä eläke nousisi laskelmien mukaan vajaaseen 4 100 euroon kuukaudessa.
Vuosisadan lopulla muutos olisi vielä suurempi. Vuonna 2100 mediaanieläkkeen ennakoidaan olevan reilut 3 000 euroa, kun taas ylimpään kymmenykseen pääsisi reilun 6 000 euron kuukausieläkkeellä.
Eläke-erot voivat kasvaa
Laskelmien perusteella eläke-erot eivät ole katoamassa, vaan ne voivat tulevina vuosikymmeninä kasvaa jonkin verran.
Suurimpien eläkkeiden arvioidaan kasvavan suhteellisesti hieman nopeammin kuin muiden ryhmien eläkkeiden. Eläketurvakeskuksen mukaan kokonaiskuva on silti melko tasainen, eikä laskelmissa näy jyrkkää repeämää eri eläkeläisryhmien välillä.
Eläke-erot selittyvät ennen kaikkea työeläkkeillä. Työeläkkeen määrä riippuu siitä, millainen ansiotaso ihmisellä on ollut työuran aikana ja kuinka pitkä työura on ollut.
Kansaneläkkeen tasaava vaikutus heikkenee
Kansaneläke ja takuueläke tasoittavat eläke-eroja pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan niiden tasaava vaikutus kuitenkin pienenee ajan mittaan.
Yksi eläke-eroihin vaikuttava tekijä on myös maahanmuuton kasvu. Eläketurvakeskuksen mukaan yhä suurempi osa tulevaisuuden eläkeläisistä on maahanmuuttajataustaisia, ja heidän eläkkeensä jäävät keskimäärin pienemmiksi kuin kantaväestöllä.
Tähän vaikuttaa muun muassa se, että Suomessa karttuva työeläke alkaa kertyä yleensä vasta maahanmuuton jälkeen. Lisäksi maahanmuuttajien työllisyysaste on keskimäärin matalampi kuin kantaväestön.
Osa maahanmuuttajista saa eläkettä myös ulkomailta aiemman työuransa perusteella. Nämä ulkomailta maksettavat eläkkeet eivät kuitenkaan sisälly Eläketurvakeskuksen laskelmiin.
Luvut kertovat pitkän aikavälin suunnan
Eläkelaskelmat eivät ole lupaus siitä, mitä yksittäinen ihminen tulee saamaan eläkettä vuosikymmenten päästä. Ne ovat ennusteita, jotka perustuvat nykyisiin tietoihin ja oletuksiin tulevasta kehityksestä.
Silti luvut kertovat kiinnostavan suunnan. Eläkkeiden arvioidaan kasvavan, mutta samalla työurien, palkkatasojen ja elämäntilanteiden erot näkyvät jatkossakin ihmisten eläketuloissa.
Monelle suomalaiselle tärkein viesti on yksinkertainen. Oma tuleva eläke rakentuu pitkälti työuran aikana, ja siksi ansiot, työvuodet ja mahdolliset katkokset vaikuttavat lopputulokseen vielä vuosikymmentenkin päästä.
Lähde: Kauppalehti