Uusi tutkimus laski tarkan “optimiunen” määrän, joka yhdistyi parempaan verensokerin säätelyyn. Yllättävää on myös se, mitä viikonloppuna pitkään nukkuminen voi tehdä – ja kenelle siitä voi olla hyötyä.
Tarkka luku: 7 tuntia 19 minuuttia ja 12 sekuntia
Tutkijat ovat määrittäneet tarkan unen määrän, joka heidän analyysissaan liittyi parempaan glukoosiaineenvaihduntaan ja pienempään insuliiniresistenssin tasoon. Optimaaliseksi unimääräksi nousi 7 tuntia, 19 minuuttia ja 12 sekuntia yössä.
Tutkimuksessa seurattiin 23 475 yhdysvaltalaisen unta ja verrattiin sitä mittareihin, jotka kertovat verensokerin hallinnasta. Arvioinnissa hyödynnettiin eDGR-arvoa, joka muodostettiin mittaamalla vyötärönympärystä, paastoverensokeria ja verenpainetta.
Sekä liian lyhyt että liian pitkä uni näkyi aineenvaihdunnassa
Tulosten mukaan sekä optimitasoa lyhyempi että pidempi uniaika kytkeytyi heikompaan glukoositasapainoon. Toisin sanoen “enemmän on parempi” ei näyttänyt pätevän, jos unta tuli jo valmiiksi riittävästi.
Asiantuntijan mukaan yksi selitys voi olla arjessa tuttu: huonosti nukuttu yö voi heikentää ruokahalun säätelyä, jolloin tekee mieli syödä enemmän. Kun hereilläoloaika pitenee, syömiskertoja voi myös tulla lisää.
Viikonlopun pitkät unet voivat auttaa – mutta vain tietyissä tilanteissa
Tutkimuksesta nousi esiin myös kiinnostava havainto viikonlopuista. Jos arkena jäi univelkaa, muutama lisätunti viikonloppuna näytti olevan yhteydessä parempiin glukoosiarvoihin.
Mutta jos ihminen nukkui jo arkena riittävästi, viikonlopun “ylipitkät” unet yhdistyivät tutkimuksessa heikompaan glukoosiaineenvaihduntaan. Tutkijat tiivistivät viestin niin, että lisäunesta voi olla hyötyä kohtuudella ja erityisesti silloin, kun taustalla on arjen univaje.
Tutkijat muistuttavat: yhteys ei todista syy-seurausta
Tutkimus oli havainnoiva, joten se ei voi osoittaa varmasti, että juuri tietty unimäärä aiheuttaisi paremman aineenvaihdunnan. Tutkijat nostivat esiin myös mahdollisen noidankehän: heikko glykeeminen tila voi itsessään liittyä sekä liian lyhyeen että liian pitkään uneen ja erilaisiin unihäiriöihin. Tällöin aineenvaihdunnan ongelmat ja univaikeudet voivat ruokkia toisiaan.
Silti löydös antaa tutkijoiden mukaan viitteitä siitä, että unirytmeillä, erityisesti “palauttavalla viikonloppuunella”, voi olla merkitystä diabeteksen riskitekijöiden hallinnassa.
Lähde: Unilad