Suomessa todettiin viime vuonna ennätysmäärä legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia. Viranomaisten mukaan erityisesti multaan ja maaperään liittyvät tartunnat ovat lisääntyneet, ja osassa tapauksista tauti on johtanut keuhkokuumeeseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ruokavirasto kertovat, että Suomessa todettiin vuonna 2025 yli 80 legionelloositapausta. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä kahtena aiempana vuonna tapauksia on ollut noin 50 vuodessa.
Noin puolet sairastuneista kertoi olleensa ennen sairastumistaan tekemisissä mullan tai maaperän kanssa. Tartuntojen lisääntymistä on havaittu Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa. Tarkkaa syytä kehitykselle ei toistaiseksi tiedetä, mutta yksi mahdollinen selitys voi olla aiempaa aktiivisempi testaaminen.
Multa voi altistaa tartunnalle
Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Lisäksi niitä voi löytyä mullasta ja kompostituotteista. THL:n mukaan sairastuneet ovat kertoneet esimerkiksi vaihtaneensa kukkamultaa tai tyhjentäneensä kompostia taudin itämisaikana.
Riski liittyy erityisesti siihen, että multa tai komposti pääsee pölyämään hengitysilmaan. Infektio voi syntyä, jos bakteeri kulkeutuu hengityksen mukana alas keuhkoputkiin ja edelleen kudoksiin. Bakteeri voi päästä elimistöön myös ihon haavojen kautta multaa käsiteltäessä.
Tartunnasta ensimmäisiin oireisiin kuluu tavallisesti 2–14 vuorokautta. Useimmiten oireet alkavat noin 5–6 päivän kuluessa altistumisesta.
Oireet voivat muistuttaa aluksi tavallista hengitystieinfektiota
Legionelloosin oireisiin kuuluvat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskipu ja hengenahdistus. Osa sairastuneista voi saada myös rinta- ja vatsakipua sekä ripulia.
Vakavimmillaan tauti voi johtaa keuhkokuumeeseen. Legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta sairastava joutuu yleensä sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi.
Joskus legionella voi aiheuttaa myös lievemmän Pontiac-kuumeen. Se on lyhytkestoinen, influenssaa muistuttava kuumetauti, jonka itämisaika on alle kaksi vuorokautta ja joka menee usein itsestään ohi.
Riskiryhmissä vakavan taudin vaara kasvaa
Vakavan legionellataudin riskiä lisäävät keuhkosairaudet, korkea ikä ja tupakointi. Myös miehet sairastuvat tautiin naisia herkemmin.
Viranomaisten mukaan suurin osa terveistä ihmisistä ei kuitenkaan sairastu altistumisesta huolimatta. Tauti ei myöskään tartu ihmisestä toiseen.
Näin tartuntariskiä voi pienentää
THL ja Ruokavirasto muistuttavat, että multaa ja kompostia kannattaa käsitellä varovasti niin, ettei pölyä pääse hengitysilmaan. Multapussi suositellaan avaamaan kasvot poispäin pussin suuaukosta, ja mahdolliset haavat käsissä on syytä suojata huolellisesti.
Käsineiden käyttö ja käsien pesu työn jälkeen ovat tärkeitä. Myös mullan tai kompostin kevyt kostuttaminen voi vähentää pölyämistä. Jos pölyltä ei voi välttyä, hengityksensuojain voi tarjota lisäsuojaa. Multapussit kannattaa lisäksi säilyttää poissa auringosta, sillä lämpimissä oloissa legionellabakteerit voivat lisääntyä herkemmin.