Uuden tutkimuksen mukaan muutama lasillinen alkoholia voi muuttaa aivojen toimintaa yllättävän kokonaisvaltaisesti: tiedonkäsittely muuttuu paikallisemmaksi ja aivoalueiden välinen “yhteispeli” heikkenee. Tutkijat arvioivat, että tämä voi auttaa selittämään, miksi ihmiset kokevat humalan eri tavoin, vaikka promillet olisivat samat.
Aivot eivät enää toimi yhtä “verkostona”
Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholin vaikutusta aivoihin nimenomaan verkostotasolla. Ajatus on se, että aivot eivät ole yksittäisiä erillisiä osia, vaan laaja kokonaisuus, jossa alueet viestivät keskenään jatkuvasti. Kun tämä viestintä muuttuu, se voi heijastua tunteisiin, käytökseen ja toimintakykyyn.
Tulosten mukaan alkoholi lisäsi aivojen paikallista “tehokkuutta” ja ryhmittymistä, mutta samalla heikensi koko aivojen laajuista yhteyttä. Käytännössä se tarkoittaa, että tiedonkäsittely jää herkemmin pieniin “taskuihin” sen sijaan, että tieto kulkisi sujuvasti koko verkoston läpi.
Tutkimusasetelma: 107 osallistujaa ja kaksi eri juomaa
Tutkijat rekrytoivat 107 tervettä 21–45-vuotiasta osallistujaa. Kahdessa eri istunnossa osallistujille annettiin joko juoma, jonka tarkoitus oli nostaa veren alkoholipitoisuus Yhdysvalloissa käytetylle ajokiellon raja-arvolle, tai lumelääkejuoma.
Noin puolen tunnin kuluttua osallistujat menivät magneettikuvaukseen, jossa aivotoimintaa mitattiin levossa. Tämän jälkeen tutkijat laskivat erilaisten mallien avulla aivoalueiden välistä viestintää 106 alueen välillä.
Miksi humala tuntuu eri ihmisistä erilaiselta
Mielenkiintoinen havainto liittyi siihen, että vaikka osallistujat olivat keskimäärin samalla tasolla humalassa, osa koki olonsa selvästi päihtyneemmäksi kuin toiset. Tutkijoiden mukaan tämä subjektiivinen humalan tunne liittyi siihen, miten eriytyneeksi ja pirstoutuneeksi aivojen kommunikaatio muuttui.
Toisin sanoen osa ihmisistä näyttää kokevan voimakkaamman tuntemuksen silloin, kun aivojen alueiden välinen yhteistyö heikkenee enemmän, vaikka mitattu alkoholitaso olisi sama.
Näkö, tasapaino ja muut tutut vaikutukset saavat mahdollisen selityksen
Tutkijat liittävät verkostomuutokset myös tuttuihin humalan oireisiin, kuten näön hämärtymiseen ja vaikeuteen kävellä suoraan. Jos tieto ei kulje yhtä tehokkaasti aivoalueiden välillä, kokonaisuuden hallinta voi heikentyä.
Yksi esiin nostettu alue on takaraivolohko, jossa aivot käsittelevät näköhavaintoja. Kun globaali yhteys heikkenee, visuaalinen tieto voi olla huonommin “jaettavissa” muualle aivoihin, mikä voi osaltaan liittyä näön ja havainnoinnin muutoksiin humalassa.
Tutkimuksella on rajansa, ja jatkokysymyksiä riittää
Tutkimus keskittyi aivoihin levossa, eikä se suoraan mittaa sitä, miten muutokset näkyvät eri tehtävissä, tilanteissa tai pidemmällä aikavälillä. Tutkijat myös huomauttavat, että akuuttien ja kroonisten alkoholiongelmien yhteydessä aivoverkostot saattavat käyttäytyä eri tavoin humalan aikana kuin terveillä osallistujilla.
Seuraavaksi tutkijat peräänkuuluttavat laajempia osallistujaryhmiä ja tarkempaa tarkastelua siitä, miten verkostotason muutokset kytkeytyvät arjessa näkyviin vaikutuksiin erityisesti ihmisillä, joilla on raskaammat alkoholinkäyttötottumukset tai enemmän terveyshaasteita.
Lähde: ScienceAlert