Luotonhallintayhtiö Intrum Oy:n tuoreen analyysin mukaan suomalaisten maksuvaikeuksien rakenne on muuttunut. Vuonna 2025 aiempaa suurempi osa maksuvaikeuksista oli toistuvia, mutta vakavat maksuvaikeudet ovat samalla vähentyneet selvästi.
Analyysi perustuu tammikuussa 2026 koottuun aineistoon, joka kattaa vuosina 2021–2025 kuluttajaperintään Suomessa rekisteröidyt henkilöt. Mukana on lähes 1,1 miljoonan kuluttajan maksukäyttäytymistä koskevat tiedot.
Vuonna 2025 perintään rekisteröidyistä kuluttajista 34 prosentilla oli toistuvia ja 11 prosentilla vakavia maksuvaikeuksia. Toistuvasti maksuvaikeuksiin joutuneiden määrä on kasvanut yli 20 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan vakavissa maksuvaikeuksissa olevien määrä on laskenut yli 46 prosenttia.
Vakavat ongelmat vähentyneet, maksukyky kohentunut
Vakavissa maksuvaikeuksissa oleviksi määriteltiin henkilöt, joilla oli laskun siirtyessä perintään jo ennestään avoimia velkoja, eikä heillä ollut edeltävän vuoden aikana lainkaan maksusuorituksia.
Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari arvioi, että vakavien maksuvaikeuksien väheneminen kertoo kotitalouksien taloustilanteen kohentumisesta. Laskuja siirtyy perintään harvemmalla ja aiemmin syntyneitä velkoja pystytään maksamaan takaisin aiempaa paremmin.
Toistuvasti maksuvaikeuksissa oleviksi taas luokiteltiin henkilöt, joilla oli aiempia velkoja, mutta jotka olivat vuoden aikana kyenneet tekemään ainakin yhden maksusuorituksen. Lehessaaren mukaan toistuvien maksuvaikeuksien kasvu voi kertoa siitä, että osalla aiemmin satunnaisista ongelmista kärsineillä velkaongelmat ovat pitkittyneet. Samalla ryhmään on siirtynyt henkilöitä, jotka eivät aiemmin pystyneet maksamaan velkojaan lainkaan, mutta kykenevät nyt edes osittaisiin suorituksiin.
Intrumin datan perusteella kuluttajien maksukyky on kohentunut kaikissa ikäryhmissä. Aiempaa useampi pystyi lyhentämään uutta velkaansa 30 päivän sisällä sen siirtymisestä perintään, ja kehitys on parempaa sekä viime vuoteen että vuoteen 2021 verrattuna.
Nuorilla suhteellisesti eniten perintätapauksia
18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten perintätapaukset ovat viime vuosina kasvaneet suhteellisesti eniten muihin ikäryhmiin verrattuna. Positiivisena kehityksenä nähdään kuitenkin se, että nuorilla ja kaikkein iäkkäimmillä maksuvaikeudet ovat useammin satunnaisia kuin toistuvia tai vakavia.
Lehessaaren mukaan nuorten aikuisten maksuvaikeuksien kasvu on herättänyt huolta, mutta nyt kehityksen nähdään taittuneen ja myös nuorten maksukyvyssä on havaittavissa kohentumista.
Miesten osuus vakavista maksuvaikeuksista kasvanut
Aiemmin miesten osuus perintään rekisteröidyistä kuluttajista on ollut hieman naisia korkeampi, ja naiset ovat keskimäärin hoitaneet velkojaan tunnollisemmin. Uusimmassa analyysissa käy ilmi, että vuosina 2024 ja 2025 sukupuolten väliset erot erityisesti toistuvissa ja vakavissa maksuvaikeuksissa ovat kasvaneet.
Naisten maksukyky on kahden viime vuoden aikana kohentunut selvästi enemmän kuin miesten sekä toistuvissa että vakavissa maksuvaikeuksissa olevien ryhmissä. Tämän seurauksena miesten osuus vakavissa maksuvaikeuksissa olevista on kasvanut ja naisten pienentynyt.
Kuluttajat varovaisia elinkustannuskriisin jälkeen
Vuosien 2022–2023 nopea hintatason nousu lisäsi vakavia maksuvaikeuksia ja heikensi vaikeasti velkaantuneiden maksukykyä. Elinkustannuskriisin helpotuttua vakavat maksuvaikeudet ovat vähentyneet ja maksukyky kohentunut.
Kuluttajien käyttäytymiseen kriisi on kuitenkin jättänyt jälkensä. Säästämisaste on pysynyt korkeana ja rahankäyttö varovaisena, vaikka taloustilanne olisi monilla parantunut. Lehessaaren mukaan kotitaloudet varautuvat mahdollisiin uusiin talouskriiseihin ja pitävät tiukasti kiinni rahoistaan. Tämä on kuluttajien näkökulmasta positiivinen signaali, mutta voi hidastaa talouskasvua, jos kulutus ei piristy.
Viime kuukausina on kuitenkin nähty merkkejä kulutuksen varovaisesta elpymisestä. Pankit ovat raportoineet korttimaksujen kasvusta ja luotonkäytön hienoisesta lisääntymisestä. Nähtäväksi jää, jatkuuko kehitys, sillä geopoliittinen epävarmuus, korkea työttömyys ja konkurssien määrät pitävät kuluttajat edelleen varovaisina.