Homeelta kukaan ei ole turvassa, vaan homevaurio voi syntyä melkein minne tahansa. Oma tai ystävän nenä voi auttaa tunnistamaan, onko kotona hometta.
Lue tästä, kuinka homevaurion voi löytää ja mitä kannattaa tehdä, kun mahdollinen home epäilyttää.
Voiko homeen haistaa?
Toisinaan homeen voi tunnistaa kodissa olevasta maakellarimaisesta hajusta. Monesti hajua ei kuitenkaan huomaa itse, sillä nenä tottuu nopeasti elinympäristön hajuihin. Asunnon sisäilmaa kannattaa haistella etenkin poissaolon jälkeen, jolloin nenä poimii paremmin kodin hajuja. Toinen keino on pyytää vierailevaa ystävää kertomaan rehellisesti, mikäli asunnossa on homeesta kielivä tuoksu.
Homeen haju tarttuu helposti vaatteisiin ja hiuksiin, minkä asunnossa vieraileva huomaa palatessaan kotiin. Kysy siis rohkeasti muiden mielipidettä, kun mahdollinen home epäilyttää.
Ota kuitenkin huomioon, että asunto voi haista tunkkaiselle myös riittämättömän ilmanvaihdon tai likaisuuden takia, eikä aina ole kyse homeesta.
Homeen haju ei myöskään ole aina helposti tunnistettavissa, vaan haju voi vaihdella. Homekoti voi haista tunkkaiselle, kellarille tai jopa makealle.
Voiko homeen nähdä?
Hometta ei usein paljaalla silmällä näe, varsinkaan koska ongelma on monesti rakenteiden sisällä. Toisaalta, avattujen rakenteiden sisällä olevaa hometta on sitäkin vaikea nähdä. Siksi rakenteista voi olla tarpeen ottaa näytteitä, joita analysoimalla homevauriosta voidaan varmistua.
Joskus homeesta voi kuitenkin olla näkyviä merkkejä asunnon pinnoilla, kuten läikkiä seinissä tai värivirheitä lattian muovimatossa. Kaikenlaiset värimuutokset ja tummentumat pinnoilla voivat kieliä homeongelmasta.
Tavanomainen paikka, mistä hometta voi löytää, on kosteiden tilojen pinnat, joissa home voi ilmetä pieninä mustina pisteinä. Kyseessä on ongelma, josta voidaan onneksi päästä eroon melko vaivattomasti, mikäli kosteutta ei ole päässyt vesieristeen läpi talon rakenteisiin. Lue täältä lisää.
Miten home oireilee?
Piilevä homevaurio voi ilmetä asukkaiden terveysongelmina. Homeongelma voi aiheuttaa hengitysteiden oireilua, silmien ja ihon ärsytystä, päänsärkyä, väsymystä, yskää, äänen käheyttä, poskiontelotulehduksia, kuumeilua, hengitystieinfektioita sekä astmaa.
Asukkaille voi ilmaantua terveysongelmia myös ilman homeongelmaa. Heikko sisäilman laatu ei välttämättä johdu kosteus- tai homevauriosta, vaan syypää voi olla huono ilmanvaihto tai asunnon likaisuus. Myös pöly, allergisoivat viherkasvit, huonekalut ja lemmikit voivat aiheuttaa oireita.
Missä hometta esiintyy?
Homevaurio löytyy tyypillisesti rossipohjasta, ulkoseinistä, ylä- ja välipohjasta tai kellarirakenteista. Myös orgaaniset eristemateriaalit ovat potentiaalisia homevaurion esiintymispaikkoja.
Kosteutta voi päästä rakenteisiin esimerkiksi vuotavasta putkesta. Sitä voi löytyä alapohjasta, yläpohjasta tai mistä tahansa muualta talon rakenteista. Vesikatto voi vuotaa, tai kivijalka olla liian matala niin, että maaperä on melkein kiinni rakenteissa.
Mitä tehdä, jos home epäilyttää?
Jos asut omakotitalossa ja epäilet, että kotonasi on homevaurio, voi ongelmaa lähteä selvittämään asiantuntijan tekemällä kosteuskartoituksella. Kosteuskartoituksessa ongelman syytä ja laajuutta tutkitaan pintamittauksin, ilman että rakenteita avataan. Tällainen tutkimus soveltuu etenkin sellaisissa tapauksissa, kun epäily koskee yksittäistä kosteusvauriota.
Perusteellisemman tutkimuksen talon rakenteiden tilasta saat teettämällä kuntotutkimuksen. Tällöin rakenteita avataan, ja niistä voidaan ottaa näytteitä laboratoriossa analysoitavaksi.
Mikäli asut vuokralla, ota yhteyttä vuokranantajaan, joka lähtee hoitamaan asiaa eteenpäin. Kerros- tai rivitalossa asuva voi ottaa yhteyttä isännöitsijään.
Kuva: Unsplash