Ilmastokriisistä puhuttiin pitkään varoituksena tulevasta, mutta nyt kyse on jo tästä ajasta. Tuoreiden kansainvälisten arvioiden mukaan vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin, ja samalla merenpinta, merien lämpösisältö sekä kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat jatkaneet nousuaan.
Ilmastokriisi tarkoittaa käytännössä sitä, että maapallon ilmasto muuttuu ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi niin nopeasti ja voimakkaasti, että vaikutukset osuvat jo ihmisten arkeen, terveyteen, luontoon ja talouteen. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan useat keskeiset ilmastomittarit rikkoivat jälleen ennätyksiä vuonna 2024, ja Copernicuksen mukaan kyseessä oli ensimmäinen kalenterivuosi, joka ylitti 1,5 asteen tason esiteolliseen aikaan verrattuna.
Miksi ilmastokriisi tuntuu nyt entistä lähempänä
Ilmastokriisi ei näy vain lämpöennätyksinä. IPCC:n arvioiden mukaan lämpeneminen kasvattaa riskejä, jotka liittyvät muun muassa helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, maastopaloihin, ruokaturvaan ja veden saatavuuteen. Samalla vaikutukset kasaantuvat erityisesti niille alueille ja ihmisille, joilla on muutenkin vähiten resursseja suojautua muutoksilta.
Myös terveysvaikutukset ovat jo näkyvissä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmastonmuutos lisää humanitaarisia hätätilanteita, kuten helleaaltoja, tulvia, myrskyjä ja maastopaloja. WHO arvioi lisäksi, että vuosina 2030–2050 ilmastonmuutos aiheuttaa noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa muun muassa aliravitsemuksen, malarian, ripulitaudin ja kuumuusstressin vuoksi.
Luonto ja yhteiskunta maksavat samaa laskua
Ilmastokriisiä ei voi erottaa luonnosta, ruoasta tai taloudesta, koska kaikki kytkeytyvät toisiinsa. WMO:n mukaan merenpinta oli vuonna 2024 satelliittimittausten historian korkeimmalla tasolla, ja nousuvauhti vuosina 2015–2024 oli yli kaksinkertainen verrattuna ajanjaksoon 1993–2002. Tämä lisää rannikkoalueiden tulvariskiä, pohjavesien suolaantumista ja vahinkoja infrastruktuurille.
IPCC puolestaan varoittaa, että ekosysteemien heikkeneminen tekee myös ihmisyhteiskunnista haavoittuvampia. Kun luonto köyhtyy, samalla heikkenevät ne suojamekanismit, jotka auttavat kestämään helteitä, myrskyjä, tulvia ja muita ääri-ilmiöitä. Siksi ilmastokriisi ei ole vain ympäristöuutinen, vaan myös kysymys turvallisuudesta, terveydestä ja toimeentulosta.
Miksi tästä puhutaan kriisinä eikä vain muutoksena
Sana kriisi kertoo siitä, että aikaa hallituille ratkaisuille on rajallisesti. WMO korostaa, että pitkän aikavälin lämpeneminen on yhä alle 1,5 astetta, mutta samalla nykyiset mittarit osoittavat kehityksen jatkuvan väärään suuntaan, elleivät päästöt laske nopeasti. Tämä tarkoittaa, että tilanne ei ole toivoton, mutta se on vakava.
Ilmastokriisin ytimessä onkin yksi epämukava tosiasia: kyse ei ole enää siitä, tapahtuuko muutos, vaan siitä, kuinka pahaksi se päästetään. Juuri siksi ilmastokriisi koskettaa nyt kaikkia, myös niitä, jotka eivät ole aiemmin kokeneet sitä omaksi asiakseen.