Sään lauhtuessa omakotiasujaa voi odottaa ikävä yllätys vintillä
Pitkän ja kovan pakkasjakson jälkeen moni omakotiasuja huokaisee helpotuksesta, kun mittari kohoaa plussan puolelle. Lauhtuminen voi kuitenkin paljastaa yläpohjassa ongelman, jota ei talvipakkasilla huomaa.
Kun pakkasten aikana yläpohjaan kertynyt kuura alkaa sulaa, vettä voi valua eristeisiin ja pahimmillaan sisätiloihin asti. Ilmiö ei yleensä johdu vuotavasta katosta, vaan talon omasta sisäilmasta.
Vesivek Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Bau kertoo, että vastaavia tapauksia kohdataan joka talvi useita. Hänen mukaansa moni huomaa ongelman vasta siinä vaiheessa, kun eristeet ovat jo kastuneet ja vahinko ehtinyt syntyä.
Kosteus nousee huoneilmasta yläpohjaan
Kuura muodostuu huoneilmassa syntyvästä kosteudesta. Hengitys, suihkussa käynti, ruoanlaitto ja pyykinkuivaus tuottavat päivittäin huomattavan määrän vesihöyryä. Nelihenkinen perhe voi tuottaa sisäilmaan 10–15 litraa kosteutta vuorokaudessa.
Lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin. Jos höyrynsulussa tai ilmansulussa on pienikin vuotokohta, kosteus pääsee yläpohjaan. Kovalla pakkasella rakenteet ovat hyvin kylmiä, ja kun lämmin ilma kohtaa kylmän pinnan, vesihöyry jäätyy kuuraksi. Ilmiö on sama kuin pakastimen seinissä näkyvä huurre.
Pitkien pakkasjaksojen aikana kuuraa voi kertyä runsaasti. Sulamisvaiheessa kuurakerros muuttuu vedeksi, jota voi syntyä kymmeniä litroja. Se kastelee villat, puurakenteet ja voi aiheuttaa kosteusvaurioita sekä homeongelmia.
Säännöllinen tarkistus voi säästää tuhansia euroja
Yläpohjan kunto kannattaa tarkistaa ainakin syksyisin ja keväisin. Huolestuttavia merkkejä ovat kuura, kosteus, tunkkainen haju ja mahdolliset vesijäljet. Mitä aikaisemmin ongelman syy selvitetään, sitä helpompi ja edullisempi se on korjata.
Runsas kuura viittaa usein lämpövuotoihin. Tällöin eristyksen riittävyys ja ilmansulun tiiviys on syytä tarkistaa. Toinen keskeinen tekijä on yläpohjan riittävä tuulettuvuus sekä kunnollinen aluskate.
Rakenteisiin pääsee aina jonkin verran kosteutta. Jos ilma ei pääse kiertämään riittävästi, kosteus jää rakenteisiin ja ongelmat kasvavat ajan myötä. Toimivassa kattorakenteessa ilma kiertää sekä aluskatteen alla että sen yläpuolella, jolloin kosteus ohjautuu ulos.
Höyrynsulku ja ilmansulku eivät ole sama asia
Höyrynsulku on tiivis kerros, joka estää vesihöyryn imeytymisen rakenteisiin. Ilmansulku puolestaan estää ilmavirtausta rakenteiden läpi. Ilmavirtaus siirtää kosteutta huomattavasti enemmän kuin pelkkä vesihöyryn diffuusio, minkä vuoksi useimmat yläpohjan kosteusongelmat johtuvat nimenomaan ilmansulun epätiiviydestä.
Monessa omakotitalossa höyrynsulkumuovi toimii samalla ilmansulkuna, mutta vain silloin, kun se on täysin tiivis.
Lauhtuva sää voi siis paljastaa vintillä piilevän riskin. Säännöllinen tarkistus ja rakenteiden tiiveydestä huolehtiminen ovat avainasemassa, jotta keväinen sulaminen ei muutu kalliiksi yllätykseksi.