Suomessa koronapandemian vaikutus ylikuolleisuuteen jäi vähäiseksi alkuvuoden 2020 ja kevään 2023 välisenä aikana, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin pandemian aikaista kuolleisuutta Euroopan unionin jäsenmaissa sekä aiempien viiden influenssakauden ylikuolleisuuteen.
Pohjoismaissa ylikuolleisuus jäi pieneksi
Raportin mukaan pandemia-aikana ylikuolleisuus oli verrattain vähäistä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Irlannissa ja Luxemburgissa. Toisessa ääripäässä olivat Kreikka, Unkari ja Italia, joissa ylikuolleisuus oli Euroopan korkeinta ja Suomeen verrattuna moninkertaista.
THL: Sitoutuminen rajoituksiin suojasi etenkin kahdessa ensimmäisessä aallossa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteen mukaan Suomessa ja Norjassa kansalaiset sitoutuivat rajoitustoimiin niin voimakkaasti, että ylikuolleisuus pysyi vähäisenä pandemian kahdessa ensimmäisessä aallossa.
THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino kertoo, että vahvat kontaktirajoitukset estivät tehokkaasti ikääntyneiden kuolemia ensimmäisten aaltojen aikana Suomessa, kun muutkaan virukset eivät juuri kiertäneet väestössä. Leino arvioi, että tämä näkyi osaltaan ylikuolleisuutena seuranta-ajan lopulla ja sen jälkeen, esimerkiksi vuoden 2023 lopulla, johon tutkimus ei enää ulotu.
Leinon mukaan Suomessa pandemiatoimet olivat riittäviä ja viruskierto oli hyvin vähäistä. Ikääntyneiden parista viruksia ei kuitenkaan voitu pitää poissa pysyvästi, eikä rokotussuoja ollut heillä yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
Tarkemmat luvut löytyvät EuroMOMO-verkoston artikkelista
Tutkimuksen tarkemmat ylikuolleisuusluvut Suomesta ja muista Euroopan maista selviävät EU-rahoitteisen jäsenmaiden yhteistyöverkoston EuroMOMO:n tieteellisestä artikkelista.