Kaupunkitulvien riski kasvaa Suomessa samaan aikaan kun ilmaston ääri-ilmiöt voimistuvat ja kaupunkirakenne tiivistyy. Uusi Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että hulevesien hallintaa koskevia ohjeita on runsaasti, mutta ne eivät siirry riittävän tehokkaasti käytännön kaavoitusratkaisuihin.
Tutkimuksen mukaan ongelma ei ole tiedon puute vaan kuilu suunnitelmien ja toteutuksen välillä. Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalla, katoilla ja muilla vettä läpäisemättömillä pinnoilla virtaavia sade- ja sulamisvesiä. Ilmaston lämmetessä talvien sulamis- ja jäätymisjaksot lisääntyvät, ja rankkasateet yleistyvät. Samalla viheralueet vähenevät ja vettä imevien pintojen osuus pienenee, mikä kasvattaa tulvariskiä erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Vihreät alueet vähentyneet merkittävästi
Oulun yliopisto -yliopistossa tarkastettava väitöskirja analysoi asemakaavoituksen ja hulevesien hallinnan suhdetta 60 vuoden ajalta. Tutkimuksessa havaittiin, että vihreän ympäristön osuus asemakaavoissa laski tutkimusalueella 36 prosenttia, vaikka strategisissa tavoitteissa korostetaan yhä enemmän vettä läpäisevien pintojen merkitystä.
Seuraukset näkyvät suoraan hulevesimäärissä. Joillakin alueilla hulevesien määrä kasvoi jopa 250 prosenttia.
Väitöstutkija Minna Mäki-Asialan mukaan kunnilla on tahtoa kehittää hulevesien hallintaa, mutta ratkaisut eivät vielä siirry riittävällä voimalla asemakaavoihin. Tutkimus osoittaa selkeän ristiriidan suunnittelumääräysten ja toteutuksen välillä.
Tiivis rakentaminen kuormittaa vanhoja järjestelmiä
Tiivistyvä rakentaminen kohdistuu usein vanhoille asuinalueille, joiden hulevesiverkostot ovat jo ennestään kuormittuneita. Hydrologiset mallinnukset osoittavat, että imeytys- ja viivytysratkaisuja tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän tulvariskien hallitsemiseksi.
Tutkimuksessa analysoitiin myös 12 kunnan määräyksiä sekä yli 10 000 asukkaan kuntien edustajille tehtyä kyselyä. Tulosten perusteella kunnissa kaivataan yhtenäisempiä kansallisia linjauksia, ja osa nykyisistä ohjeista on vanhentuneita.
Tarve selkeämmille kansallisille ohjeille
Tutkimuksen johtopäätös on selvä. Vaikka hulevesien hallinnan merkitys tunnistetaan laajasti, nykyiset ohjeistukset eivät riitä ohjaamaan asemakaavoja niin, että kaupunkeja pystyttäisiin suojaamaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomilta rankkasateilta.
Väitöstutkimus suosittelee selkeämpiä kansallisia ohjeita sekä kunnille kehitettäviä työkaluja, joilla kaavaratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida systemaattisesti. Tavoitteena on vahvistaa suunnittelun, ohjeistuksen ja käytännön ratkaisujen välistä yhteyttä ja siirtyä ennakoivampaan hulevesien hallintaan.