Kaurapuuro voi tehdä kolesterolille enemmän hyvää kuin moni arvaa. Saksalaistutkimuksessa runsas kauran syönti laski huonoa LDL-kolesterolia metabolista oireyhtymää sairastavilla jopa 10 prosenttia, ja vaikutus näkyi vielä viikkojen päästä. Samalla esiin nousi myös toinen tärkeä hyöty, joka liittyy verensokeriin.
Kahden päivän puurojakso toi näkyvän muutoksen
Saksalaistutkijat tarkastelivat, miten kaurapuuro vaikuttaa kolesteroliin, kun tavallinen ruokavalio korvattiin kahden päivän ajaksi puurolla. Tulokset olivat huomionarvoisia, sillä metabolista oireyhtymää sairastavien koehenkilöiden huono LDL-kolesteroli laski 10 prosenttia.
Erityisen kiinnostavaa oli se, että vaikutus ei jäänyt vain hetkelliseksi. Muutos näkyi tutkittavien kolesteroliarvoissa vielä kuuden viikon kuluttua.
Tutkimuksessa syötiin todella iso määrä kauraa
Laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Nissinen arvioi, että tutkimuksen kauramäärä oli poikkeuksellisen suuri. Tutkittavat söivät kahden päivän ajan 100 grammaa eli noin 2,5 desilitraa kaurahiutaleita kolme kertaa päivässä.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että päivän aikana kertyi valtava määrä puuroa. Kun hiutaleet keitetään veteen, puuroannoksista tulee hyvin suuria. Siksi tällainen ruokavalio ei välttämättä tunnu monesta kovin realistiselta arjessa, vaikka kokeilu olikin tutkimuksen kannalta kiinnostava.
Kauran hyöty ei tullut yllätyksenä
Tutkimuksen päätulos ei ravitsemusterapeutin mukaan ollut täysin uusi. Kauran tiedetään jo ennestään vaikuttavan suotuisasti veren kolesteroliarvoihin, joten nyt saatu tulos vahvisti aiempaa näyttöä.
Uutta sen sijaan oli havainto siitä, että kaurapuuron syöminen lisäsi hyödyllisiä fenoliyhdisteitä tuottavien suolistobakteerien määrää. Tämä viittaa siihen, että myös suolistobakteereilla voi olla oma merkittävä roolinsa kolesteroliaineenvaihdunnassa.
Beetaglukaani on kauran tärkein valtti
Kauran terveyshyödyt liittyvät erityisesti beetaglukaaniin, joka on liukenevaa kuitua. Sillä on todettu olevan myönteinen vaikutus sekä kolesteroliin että verensokeriin.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt kauralle terveysväittämiä, jotka koskevat juuri näitä vaikutuksia. Kauran beetaglukaanin on todettu auttavan veren glukoosipitoisuuden nousun hillinnässä aterian jälkeen, ja lisäksi sen on katsottu edistävän veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina.
Näin paljon kauraa hyötyjen saamiseksi tarvitaan
Verensokeriin liittyvän terveysvaikutuksen saavuttamiseksi beetaglukaania tarvitaan neljä grammaa 30:tä syötyä hiilihydraattigrammaa kohti. Tällainen määrä saadaan esimerkiksi vajaasta kolmesta desilitrasta kaurahiutaleita tai kahdeksasta tasamittaisesta ruokalusikallisesta kauraleseitä.
Kolesteroliin liittyvän hyödyn saamiseksi beetaglukaania tarvitaan kolme grammaa päivässä. Tämä voi täyttyä myös kauraleivän avulla, jos kyse on sataprosenttisesta kauraleivästä ja annos on riittävä.
Kauraleseet voivat olla helppo tapa lisätä kuitua
Jos kauraa haluaa lisätä ruokavalioon ilman valtavia puuroannoksia, yksi käytännöllinen vaihtoehto ovat kauraleseet. Niissä kuitua on selvästi enemmän kuin tavallisissa kaurahiutaleissa.
Leseitä voi käyttää puurossa, mutta niitä voi myös lisätä jogurttiin, viiliin tai muuhun välipalaan. Näin kauran käyttö jakautuu pitkin päivää, mikä voi olla monelle helpompi tapa kuin suuri määrä puuroa yhdellä kertaa.
Kauraa kannattaa syödä monessa muodossa
Ravitsemusterapeutin mukaan suomalaiset tavat käyttää kauraa ovat edelleen järkeviä. Aamupuuro on monelle hyvä perusta päivään, ja lisäksi kauraleipä sekä erilaiset kaurapohjaiset välipalat tuovat kauraa ruokavalioon helposti.
Kaikissa tuotteissa kauran tai beetaglukaanin määrää ei kuitenkaan ole helppo arvioida, joten kaikkein selkeimmin kauran hyötyjä saa käyttöön silloin, kun suosii mahdollisimman yksinkertaisia ja aidosti kaurapitoisia tuotteita.
Lähde: Kotiliesi