Kaurapuuro on monelle arkinen aamiainen, mutta saksalaistutkijoiden mukaan se voi tuoda mitattavia muutoksia elimistöön yllättävän nopeasti. Bonnin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osallistujia pyydettiin syömään kauraa intensiivisesti lyhyen jakson ajan, ja vaikutuksia verrattiin kontrolliryhmään.
Tutkimukseen osallistui 32 aikuista, joilla kaikilla oli metabolinen oireyhtymä. Se tarkoittaa kokonaisuutta, johon liittyy suurentunut riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Kaurapuuroa kolme kertaa päivässä
Osallistujat söivät kauraa käytännössä jokaisella aterialla. Päivän aikana kauraa kului yhteensä 300 grammaa, ja se valmistettiin vedessä. Annoksia sai täydentää haluamallaan tavalla esimerkiksi hedelmillä ja vihanneksilla.
Ruokavalio oli samalla selvästi energiarajoitteinen. Osallistujat olivat noin puolikkaassa kalorimäärässä omaan tavanomaiseen tarpeeseensa verrattuna, eli käytännössä kyse oli tiukasta kalorivajeesta.
Tutkijat vertasivat ryhmää kontrolliryhmään, jolla oli vastaava kalorivaje, mutta ilman kauraa.
LDL-kolesterolissa näkyi selvä muutos
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä, ja tutkijoiden mukaan kauraryhmällä LDL-kolesteroli eli niin sanottu “huono kolesteroli” parani merkittävästi. Tulosten mukaan LDL laski noin 10 prosenttia.
Tutkija Marie-Christine Simon kuvaili muutosta huomattavaksi, vaikkei sitä voi suoraan verrata lääkkeiden vaikutukseen. Kauraryhmä myös laihtui keskimäärin noin kaksi kiloa, ja verenpaineen kerrottiin laskeneen hieman.
Tutkijoiden mukaan tällainen lyhyt, säännöllisin väliajoin toteutettava kaurapohjainen jakso voisi olla hyvin siedetty tapa pitää kolesteroliarvoja normaalirajoissa ja tukea diabeteksen ehkäisyä.
Suolisto nousi selitykseksi
Tutkijoiden mukaan kaurapuuro lisäsi suolistossa tiettyjen bakteerien määrää. Heidän selityksensä mukaan kauran hajotessa syntyy yhdisteitä, joista osa saattaa vaikuttaa myönteisesti kolesteroliaineenvaihduntaan.
Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin mekanismia, jossa suoliston mikro-organismit vähensivät histidiini-aminohapon muuntumista aineeksi, jonka arvioitiin voivan edistää insuliiniresistenssiä. Insuliiniresistenssi on yksi keskeisistä tekijöistä tyypin 2 diabeteksen taustalla.
Tutkimus koski henkilöitä, joilla oli valmiiksi metabolinen oireyhtymä ja jotka olivat tiukassa kalorivajeessa. Siksi tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin, mutta löydös on tutkijoiden mukaan kiinnostava juuri sen nopeuden vuoksi.
Lähde: LADbible