Kuumat päivät voivat tuntua tavallista raskaammilta joitakin mielialalääkkeitä käyttäville. Lääkkeet saattavat vaikuttaa hikoiluun ja kehon kykyyn säädellä lämpötilaa.
Masennuslääkkeitä käyttävien kannattaa kiinnittää helteellä tavallista enemmän huomiota nesteytykseen ja vointiinsa. UNILADin mukaan esimerkiksi SSRI- ja SNRI-lääkkeet voivat muuttaa hikoilua ja sitä, kuinka hyvin elimistö selviää korkeista lämpötiloista.
Osa lääkkeistä voi lisätä hikoilua, jolloin kehosta poistuu tavallista enemmän nestettä. Toiset lääkkeet voivat puolestaan heikentää elimistön lämmönsäätelyä tai vähentää janon ja kuumuuden tunnetta.
Nestehukka voi kehittyä huomaamatta
Tavallista runsaampi hikoilu voi johtaa nestehukkaan, huimaukseen, heikotukseen ja pyörtymiseen. Vakavimmillaan kuumuus voi altistaa lämpöuupumukselle tai lämpöhalvaukselle.
Riski voi olla tavallista suurempi etenkin ikääntyneillä, useita lääkkeitä käyttävillä sekä ihmisillä, jotka joutuvat viettämään pitkiä aikoja kuumassa ympäristössä. Myös NHS listaa lisääntyneen hikoilun masennuslääkkeiden yleiseksi haittavaikutukseksi.
Lääkitystä ei saa lopettaa omin päin
Helteellä kannattaa juoda vettä säännöllisesti, käyttää kevyitä vaatteita ja välttää pitkäaikaista oleskelua suorassa auringonpaisteessa. Asunto kannattaa pitää mahdollisimman viileänä, ja voinnin muutoksia on hyvä seurata tavallista tarkemmin.
Lääkitystä ei pidä vähentää tai lopettaa omin päin. Jos hikoilu muuttuu selvästi, olo on sekava tai poikkeuksellisen heikko, pyörryttää voimakkaasti tai ilmenee lämpöhalvauksen merkkejä, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon